keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Sanataidetta


Englanninkieli voi sitten ilmaista paljon, kun sillä osaa leikkiä. Olen pitkään kerännyt kuvia hauskoista kylteistä, puskuritarroista, paikkojen nimistä ja muista hassunhauskoista arkipäivää maustavista pienistä asioista, joita on tullut eteen Columbuksessa liikkuessa. Tässä teille hieman päivänpiristettä… Valitettavasti kaikki mielenilmaisut ja tarrat eivät ole yhtä mieltä ylentäviä.












Joskus arkipäivän sattumukset tuottavat hauskaa sanataidetta. Ja aina viestin välittämiseen ei tarvita kirjoitusta, vaan yksi ainoa merkki.














Entisen asuntomme seutuvilla on muutama osuvasti nimetty puoti. Niiden tuotevalikoima selvinnee nimistä ”Wholly craft” ja ”Sew to speak”. Pari folkloristikollegaa asuu samoilla kulmilla sijaitsevalla Walhalla-kadulla ja kampuksella on yksi kuja, joka saa minut aina hymyilemään. Se on nimeltään Fyffe. Loppuun vielä I:n suosikki, mainoskyltti, jonka näimme Codyssa Wyomingissa (saattaa vaatia lähempää tarkastelua):


2 kommenttia:

  1. Tässähän on aivan loistava bisnesidea!

    Hunter voi lähteä aivan hyvällä omallatunnolla metsälle kun liike toimittaisi lähtöpäivänä vaimolle tukun ruusuja kiitokseksi siitä, että Hunter on saanut lähteä.

    Vastaavasti kun kotiin saapuminpäivä lähestyy, voisi vaimolle toimittaa jo etukäteen lahjan siitä, että hän on jaksanut niin kärsivälisesti odottaa...

    VastaaPoista
  2. Meidän kohdalla peuran sisäfilee sekä onnellinen mies ovat toimineet riittävänä lahjana tähän saakka. Mutta eipä kait se olisi haitaksi, jos ennen metsälle lähtöä ja leskiviikonloppuja saisi lahjaksi hyvän kirjan ja pullon viiniä...

    VastaaPoista