Tämä on ollut jännittävä viikko, ei pelkästään pyörävarkaiden takia. Osallistuin eilen ensimmäiselle luennolleni. Kurssi pitää sisällään paljon lukemista, mutta minä saan ottaa rusinat pullasta, sillä olen kuunteluoppilas. Aion kuitenkin lukea lähes kaiken, sillä lukemisto vaikuttaa hyödylliseltä ja kiinnostavalta (kurssin nimi on Folklore, Memory and History). Tämän vuoksi suuntasin tänään kirjastoon.
OSU:n pääkirjasto Thompson Library avattiin tänä syksynä yleisölle kolmen vuoden remontin jälkeen. Se on siis vieras monelle muullekin kuin minulle. Se on kaunis yhdistelmä uutta ja vanhaa, sijaitsee keskellä kampusta ja kätkee sisäänsä 10 kerrosta kirjoja. Yhdestoista kerros on näköalakerros. Ei, en jaksanut kiivetä sinne. Mutta lupaan tehdä sen. Minulle oli seikkailua kerrakseen etsiä kahta kirjaa kerroksesta neljä. En ole vielä löytänyt talosta hissiä, joka olisi avoinna yleisölle, enkä sen puoleen kaikkia portaikkojakaan. Seikkaillessani kerroksessa neljä jouduin pieneen portaikkoon, joka näytti tehdashallin varauloskäynniltä. En meinannut päästä pois, ovi tuntui juuttuneen paikoilleen. Onneksi olen jo kohtuullisesti sopeutunut väärin aukeaviin oviin: tajusin kiskoa sitä itseeni päin. Täällä muuten mennään sisään vasemman puoleisesta ovesta ja ulos oikeanpuoleisesta. En tiedä tehdäänkö näin muualla maassa, vai onko Ohio oma vasemmanpuoleinen valtakuntansa. Muutoin harrastetaan oikeanpuoleista liikennettä.
Niinkin konkreettisen ja tärkeän asian kuin kirjojen etsimisen ja lainaamisen opettelu alusta saakka oli työlästä. Onneksi sain jälleen kerran loistavaa amerikkalaista asiakaspalvelua rouvitteluineen (Yes, madame, I wish you a nice day Madame) ja mikä parasta, haluamani kirja kuljetetaan huomenna työhuoneeseeni. Voin siis vastaisuudessa tilata kirjani suoraan tietokoneelta työpaikalle. Aion silti vierailla uudelleen kirjastossa. Se on niin hieno! Tässä pieni osa kirjaston pääkokoelmasta.
Ja otos ikkuna-arkkitehtuurista (terveisiä sedälleni Alavudelle!)
torstai 24. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kirjahiiri saisi pienimuotoisen onnihalvauksen astuessaan tuonne! :D
VastaaPoista10 kerrosta kirjoja kuulostaa uskomattomalta!
VastaaPoistaVau. Olen sanaton. Tuon paikan tahtoisin nähdä.
VastaaPoistaTulee olo kuin Rorylle Gilmoreissa kun hän näki Harvardin kirjaston ensimmäistä kertaa: tuntee olonsa tyhmäksi ja elämänsä hukkaan heitetyksi sen kaiken kirja- ja tietomäärän edessä. Mitä minä olen tehnyt, lukenut joitakin satoja, varmaan alle 1000 kirjaa elämässäni, mitä se on noiden kirjahyllyjen äärellä! Miksen ole nytkin lukemassa kirjaa... :)