tiistai 15. syyskuuta 2009

Kommuunielämää

Asustelemme Clintonville nimisessä hipahtavassa kaupunginosassa kampuksen pohjoispuolella. Vuokrasimme kaksi huonetta omakotitalon yläkerrasta yliopistolla työskentelevältä Raylta (joka haluaa esiintyä omalla nimellään tässä blogissa). Hän on hiljattain muuttanut kaupunkiin, sukupuusta löytyy ruotsalaista verta ja harrastuksina on sekä ruoanlaittoa että pyöräilyä. Kun kävimme ensi kertaa katsomassa taloa, huoneita ja isäntää, havaitsimme, että meillä on paljon muutakin yhteistä kuin mieltymys liikuntaan ja tuoreeseen leipään. Raylla ei nimittäin ole televisiota! Asunnon valintaan vaikutti myös se, että voimme käyttää vapaasti kaikkia keittiövälineitä, internetliittymää, pihaa ja autotallia. Autotallista löytynyt heinäpaalikin löysi tarkoituksen: siitä tulee I:n jousiammuntamaali. Tyttöystävänsä Stacy on myös erittäin mukava ihminen. Hän työskentelee yliopistolla toimittajana ja leipoo uskomattomia syntymäpäiväkakkuja.

Ray on järjestänyt meille kotitalousalennuksen läheisestä luomumarketista. Paikan nimi on Clintonville Community Market ja se on aivan ihana paikka päivittäisiin ostoksiin. Sieltä saa irtoteetä ja -mausteita, tuoreita paikallisia vihanneksia, täyteläisiä maitotuotteita ja jopa ruisleipää. Ryynit ja sen sellaiset voi ostaa omaan astiaan, useimmat pakkaukset voi täyttää uudelleen eikä mukaan ei tartu ylimääräisiä muovipusseja. Meillä onkin jo aika arsenaali hyvyyksiä...



Keittiössämme voi tehdä lähes mitä vain, siellä on kaikkea mitä toivoa saattaa. Vain pulikka puuttuu, mutta armas man the hunter lupasi huolehtia asiasta. Keittiöstä ja ruokasalista on tullut paikkoja, joissa vietämme eniten aikaa – silloin kun olemme sisällä. Tähän saakka on ollut niin kaunista, että olemme pyrkineet olemaan ulkona mahdollisimman paljon, mikä onkin onnistunut hyvin, sillä päivät ova kuluneet hoidellessa asioita eri puolilla kaupunkia ja kampusta. Tänään tutustuimme kampuksen liikuntatarjontaan. Siitä ja luontohavainnoista lisää ensi kerralla (yritän metsästää teitä varten kuvia kampuksen asukeista, murmeleista ja kilpikonnista).

Sitä kehuttua luomuruokaa... Aineksina on vielä tuoreita kasviksia, ei ainuttakaan kilpikonnaa, vaikka I kehui, että ne ovat kuulemma meheviä.


5 kommenttia:

  1. Luomumarketti... nam. Ruisleipää! Aikamoista. Btw, lähetän sen kirjan kyllä ihan pian. Hetikohta. Saako laittaa linkin tänne blogrolliini eli blogilistaani? Halaus!

    VastaaPoista
  2. Tottakai saa laittaa linkin! Makoisia terveisiä!

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa siltä, että siellä on hyvin asettauduttu! Mukava että pistit blogin pystyyn, niin voi sitten tätä kautta olla teidän elämässä mukana.

    Tuskin sait tekstiviestiä kaksi viikkoa sitten, joten tässä sisältö näin julkisesti. Perjantaina 4.9.09 klo 02.07 meille syntyi poika, 52 cm ja 3630 g. Kaikki on mennyt mainiosta, kotiuduttiin jo seuraavana päivänä. Isosisko on uudesta roolistaan kovin ylpeä. Poika on ihan pojan näköinen, piirteissä näkyy isää ja siskoa, ainakin äidin mielestä. Nimiehdotuksia otetaan vastaan ;)

    Terveisin
    Elina ja muu pesue

    VastaaPoista
  4. Voi mahtavaa, onnea pojan johdosta! Minä ehdinkin jo ajatella teitä moneen otteeseen. Voimme todellakin lähettää nimiehdotuksia. Olemme välillä niin väsyneitä ja hulvattomalla tuulella, että meiltä voisi tulla aika hervottomia vaihtoehtoja... Halauksin, E

    VastaaPoista