Halloween

Pidimme viime lauantaina Halloween-juhlat yhdessä kämppiksemme ja hänen tyttöystävänsä kanssa. He olivat keksineet meille oivan pukeutumisteeman jo viikkoja aiemmin. I teki syvän vaikutuksen juhlakansaan Robin Hoodina, ja minä sain päälleni ihanan keskiaikaisen mekon. Lainasin pukuni Stacylta, jolla sattui sopivasti olemaan Robin Hoodin vihreisiin sukkahousuihin sointuva kaunis kostyymi. I:n puvun yksityiskohdat löytyivät kotikatumme kulmassa sijaitsevasta käytettyjen vaatteiden liikkeestä, naisten osastolta tietenkin.

Kämppiksemme Ray sai oman pukuideansa alkusyksyn ikävistä tapahtumista ja liikkui salakavalasti juhlaväen keskellä pyörävarkaan elkein. Stacy oli sievä Punahilkka ja kantoi koko illan koria, jossa oli flunssalääkkeiden lisäksi karamellia. I jakoi myös makeisia ottaen rikkailta ja antaen köyhille. Minä taas sain selittää muutamaan otteeseen, etten ole pukeutunut Suomen kansallispukuun, ja että kyllä sellaisia on kotipuolessa joillakin ihmisillä, mutta ne ovat hieman vaatimattomampia kuin minun prinsessamekkoni.

Koristelimme talon hienosti; pakollisten kurpitsojen ja hämähäkkien lisäksi väkersin ikkunoihin värikkäitä vaahteranlehtiä ja Stacy leikkasi mustasta silkkipaperista lepakkonauhoja ja pieniä rottia, joita sijoittelimme ympäri taloa. Kuvassa takanpäällystä kuorrutettuna kauheuksilla.

Juhlissa soitti Rayn työkavereiden bändi. Paikalle saapui kiitettävän paljon komeasti pukeutuneita aikuisia ihmisiä, joilla riitti leikkimieltä myös roolihahmoille ominaiseen supliikkiin. Sisään purjehtinut vanha merikarhu halusi ja sai mukiinsa rommia, Jeesus muutti vettä viiniksi ja puu pahoitteli, että siitä irtoaa näin syksyisin kovasti lehtiä. Tässä on kuva, joka on otettu puolenyön jälkeen. Tuhkimoa ei näkynyt koko iltana, ja haltijakummikin otti hatkat.



Vaikka joskus muristaan, että Halloween ei ole meikäläinen perinne, minua ei kyllä haittaisi naamioitua kerran vuodessa ja pitää hyvät pirskeet.